Sunday, April 16, 2023

Elämäntaparemontti

 Olen tekemässä pienimuotoista elämäntaparemonttia. Kun on liki 40v. perseillyt ja pissannut omiin muroihin alkaa perälauta näkyä tässä iässä. Kuka olis uskonu, en minä ainakaan. Taannoinen sairaalareissu opetti karulla tavalla miten huonot elämäntapavalinnat voivat käydä jopa hengen päälle. Siinä ollaan aika jännän äärellä kun lekuri antaa kax vaitoehtoa toipumiseen. Joko hoito toimii ja kävelet ulos sairaalasta tai se ei toimi ja sut kannetaan ulos jalat edellä. Vielä silloin se oli 50/50 lekurin mukaan. 

Kaikki mahd. vaivat uhkaavat lähitulevaisuudessa jossen ala elämään iisimmin. Koko palettia on turha yrittää kerralla kääntää, aika vaikeaa nähdä sen onnistuvan pitemmän päälle. Eli pienin askelin oikeaan suuntaan hissukseen. Kaikkein pahimmat tavat joudun nyt laittamaan uusiksi kuitenkin heti miten. Syy on hyvin yksinkertainen; haluan elää. Se on aika vahva motivaattori. Tässä hieman toisenlainen näkökulma aiheeseen. 


Hyvää huomenta Blognam!
Hieno päivä tulossa. Aika siistiä olla elossa.
Voihan elämän kevät etten paremmin sano.

6 comments:

  1. After all bad habits generally give just transitory pleasure. So they are not so important...you can drop them. Happy Sunday! 🌞

    ReplyDelete
    Replies
    1. I believe you´re right there. I´ve learned my lesson the hard way.

      I know I can, there´s no choice actually. Or there is but it´s very grim. 💀

      You have a great sunday too! 😎

      Delete
  2. Kun pistetään selkä seinää vasten, alkaa nähdä asioita eri tavalla.

    Pieniä askelia kerrallaan, niin tuntuu iisimmältä. Itseltä loppui alkon juominen jo vuosia sitten. Jossain vaiheessa vaan alkoi tuntua siltä, että haluaa nähdä kaiken sellaisena kuin se on, ilman päihteitä, eikä ainakaan juoda ahdistukseen, sillä se vain lisää paskaa oloa. Kaljan saatan juoda kesäterassilla, mutta se jää siihen yhteen nykyään.
    Tupakasta en enää haaveilekaan pääseväni eroon. Katsotaan sitten, kun minut laitetaan selkä seinää vasten.

    Tsemppiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juurikin näin. Mulla on nyt oltava nollalinja alkon suhteen. Mun elimistö ei enää yksinkertaisesti kestä sitä. Seur. mahd. ei lekurin mukaan enää tule. Olen aiemmin - 13v. - sitten kokenut saman. Silloin olin pari vuotta kuivilla mutta siitä se sitten vähitellen taas alkoi. Kulminoituakseen tähän pisteeseen. Kun juo masennukseen se johtaa suurempaan masennukseen pitkässä juoksussa.

      Ruokavaliota olen myös petrannut. Olen elänyt käytännössä pelkällä valmis- ja roska-ruoalla parikyt v. En ajatellut miksikään äärivegaaniksi tms. alkaa mutta pakko antaa tässä iässä vähän armoa itselle. Aamupuuro on nyt kiltisti syötävä joka aamu vaikken siitä erityisesti pidä. Vaikka hullujen sanotaan siitä tykkäävän. Suola, sokeri ja huonot rasvat saavat jäädä vähemmälle vastaisuudessa. Mutta jos mieli tekee jotai namia, sipsejä tms silloin tällöin aion sen itselleni suoda. Tai vaikka pizzaa. Ei pysty heti kaikkea muuttamaan. Mutta kaikki on kotiin päin.

      Ton röökin kanssa mulla on vaikeuksia. Liki 40v. olen kuitenkin röökannut. Se ikävästi vaikuttaa kaikkeen. Melkein vaiva kun vaiva niin sen lopettamista olis hyötyä. Nyky tiedon mukaan se lyhentää n.7v. ikää. Mutta jos yli kuuskymppisex saa elää niin sekin on ihan ok. Eihän sitä ikinä tiedä ehkä siitäkin vielä joskus eroon pääsee.

      Liikuntaakin täytyy lisätä, en oikeastaan ole ikinä harrastanut mitään urheilua. Tässä iässä ja kunnossa pelkkä lyhytkin kävelylenkkii parantaa kuntoa ja laskee painoa. Joka on tietty plussaa. Talvet on mun ongelma. Vihaan sitä enkä liiku enempää kuin on ihan pakko. Eli käytännössä lähikauppa päivittäin. Sit jos on jotain sossu, kela tai kallonkutistaja tms. niin sitten on pakko liikahtaa. Olen viimeisen 6pv. aikana kävellyt 38660 askelta. Piti ottaa pari lepopäivää väliin kun jalat olivat kuin puuta. Venyttely ja lepo auttoi siihen.

      Eilinen ei koskaan palaa eikä huominen ikinä tule. On vain nyt. Vähän kliseistä mutta niin totta. Kellekkään ei ole huomista luvattu niin se vaan menee. Mutta joo, näillä mennään hamaan tappiin. Oli se sitten miten lyhyt tai pitkä aika tahansa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Toinen klisee vielä tähän loppuun.

      Iso kiitos kommentistasi! 💖 Ei mitään ihan perusdiipadaapaa. Ei puolin eikä toisin.

      Delete
  3. Talviulkoilu on aika syvältä, kun ei ole innostunut mistään talvilajista. Vasta, kun tuo Lainakoira on ollut luonani viimeisen viiden vuoden ajan aina aika ajoittain, olen kävellyt talvisessa luonnossa ihan mielikseni. Mutta ilman koiraa, ehei, saa kyllä patistella itseään kunnolla, että pääsee liikkeelle.

    Reilu vuosi sitten muutin ruokavaliota kevyempään suuntaan eli lisäsin kasvisten, vihannesten ja sellaisten syöntiä. Syksyllä ostin paljon marjoja ja heitin pakkaseen, sopivat hyvin esim sen ällön puuron kanssa. Työnnän joka paikkaan juureksia, esim. makaronilaatikossa on puolet makaronia, puolet juureksia, jauhelihaa. Lihankin olen aika paljon korvannut tofulla, se maistuu minulle.

    Pieniä muutoksia parempaan suuntaan, siitä se lähtee.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juurikin näin. Itse vedän puuron kanssa sokeroimattomia mehukeittoja. Syön pari krt. viikossa lounassalaatin. Ja hedelmiä jälkiruokana ei enää maustettuja jugurtteja tms. Sokerittomat tuotteet ovat aika vähissä pienessä lähikaupassa. Noi marjat on kyllä kans erittäin hyvä idea. Pitäis vetää enemmän vihreetä muttei tosiaan kaikkea kerralla. Pysyvään muutokseen pääsee paremmin pienillä askeleilla uskoakseni. Kalaa ja kanaa pitäis vetää enemmän ja (jauhe)lihaa vähemmän. Oikeaan suuntaan hissukseen olen menossa.

      Delete

I love your comments and will respond to everyone. I moderate comments.